EU hyvinvointitalouteen
STM järjesti tänä syksynä Brysselissä seminaarin teemalla ’hyvinvointitalous’. Ajankohta on otollinen ajatellen Suomen vuoden 2019 EU –puheenjohtajuuskautta.
Aihetta lähestyttiin monipuolisesti tutkimustietojen valossa. Mikään talouden kasvu, kovinkaan, ei takaa kansalaisten ja ympäristön hyvinvointia. Hyvinvointitalous engl. economy of prosperity, on käsite talouden ja hyvinvoinnin vakaasta liittoumasta. Että BKT on vain osamittari taloudelle ja hyvinvointivaltio on kohtalaisen tanakasti iskunkestävä järjestelmä (mm. SOSTE 2017).
Suomessa julkiset menot ja veroaste ovat korkeat, niillä turvataan hyvinvointia kansalle. Sanoo sananparsikin ”ei niin rikasta, ettei apua tartte”. Myös eduskunnan suuri valiokunta järjesti lokakuussa kuulemisen, jossa kansalaisjärjestöt esittelivät näkemyksiään puheenjohtajuuskaudesta.
Monet sektorit kietoutuvat tärkeiksi hyvinvoinnin lähteeksi sosiaali- ja terveydenhuollon ohella. Liikuntapoliittinen selonteko on parhaillaan käsiteltävänä eduskunnassa. Nähtävissä on liikunnan erityinen tehtävä terveyden tuottajana. Sosiaalipolitiikalla vaikutetaan hyvinvointiin kuten terveyspalveluillakin. Erilaisten näkemysten sovittaminen yhteen on poliitikkojen ja elinkeinoelämän yhteinen tehtävä.
Suomi on mitattu monin eri mittarein maailman onnellisimmaksi kansaksi. Tätä ei aina uskoisi, kun lukee tietoverkon nimetöntä kirjoittelua. Tai poliittinen keskustelu antaa kuvan, että puolueet saisivat miltei henkisiä kärsimyksiä toistensa tekemisistä. Toisaalta, nämä netin nimettömät lienevät suurin piirtein tyytyväisiä elämäänsä ja poliitikot löytävät iloa ainakin omissa viiteryhmissään.
EU:n yhtenäisyyttä haastetaan monin tavoin, sekä ulko- että sisäpoliittisesti. Ulkopoliittisilla voimilla tarkoitan suurvaltapolitiikkaa. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että presidenteille Trump ja Putin sopisi nykyistä heikompi EU. Toisaalta EU kuohuu sisäisesti. Paljosta syytetään populistisia liikkeitä. Ne kylläkin ovat kansasta lähtöisin, joten liika syyttely ei auta. Juuri kukaan ei puhu edelleenkään siitä, että EU:n päätöksenteko näyttää elitistiseltä. Vuosi toisensa jälkeen näyttää siltä, että ongelmiin tarjotaan lääkettä, joka ei ole tepsinyt tähänkään mennessä.
Mielestäni tarvitsemme hyvinvointitalouden teemoittamaan EU:n tulevaisuutta, sillä vahva EU on vain jäsentensä kautta vahva. Ja vahvat jäsenvaltiot tarvitsevat kansansa tuen. Pohjoismaisessa hyvinvointimallissa ja hyvinvointitaloudessa on paljon samanlaisia piirteitä. Toki muukin malli voi olla hyvä. Sveitsiläiset elävät myös pitkään ja kaiketi kohtalaisen onnellisina ilman EU:n jäsenyyttä, mutta mitä ilmeisimmin myös EU:sta hyötyen.
Pohjoismaissa ovat mm. tasa-arvo, hallinnon läpinäkyvyys ja veroaste korkealla tasolla. Islanti nosti talouskriisinsä keskellä tasa-arvon näkyvästi esiin. Tasa-arvo on yksi hyvinvointitalouden tärkeä teema. Varmistetaan politiikalla alueellista ja väestöllistä tasa-arvoa, kuten Suomessa on esimerkiksi kansanterveyslain ja peruskoulun myötä tehty, viime aikoina on laajennettu maksutonta päivähoitoa, muutamia esimerkkejä mainitakseni. Ne ovat myös budjettikysymyksiä, jolloin hyvinvointitalous voi näyttää kyntensä – olla vakaa hyvinvoinnin ja talouden liittouma.
Pirkko Mattila
sosiaali- ja terveysministeri
Artikkeli EU hyvinvointitalouteen julkaistiin ensimmäisen kerran Suomalainen blogi.