Huomenna ja ylihuomenna käydään valtiontalouden kehysneuvotteluja eli kansanomaisesti budjettiriihi. Keskusteluissa mietitään yli 55 miljardin euron suuruisista menoista, joista sosiaali- ja terveysministeriön osuus on lähes 15 miljardia. Tähän sisältyy myös parhaillaan suunniteltava sote- ja maakuntauudistus. Tässä uudistuksessa 2020 siirretään valtion ja kuntien tuloista maakunnille lähes 19 miljardia euroa.
Valtiontalouden kehysjärjestelmä perustuu vaalikauden ajaksi asetettavaan sitovaan kokonaiskehykseen. Kehysmenettely asettaa enimmäismäärän noin 80 prosentille talousarviomenoista. Kehyksen ulkopuolelle jäävät muuttuvat menot, kuten työttömyysturvamenot, palkkaturva, asumistuki, sekä valtion osuus toimeentulotukimenoista. Mainitut menot luetaan kehykseen menovaikutusten osalta.
Neuvotteluissa on STM tuonut neuvottelupöytiin sote- ja maakuntauudistuksen, etuuksista muun muassa vanhempainpäivärahat, adoptoituen, vammaispalvelut, paljon lääkkeitä käyttävien asiat, aktiivimallin täydentämisen, yrittäjien ei-omistavien perheenjäsenten työttömyysturvan, YTHS:n toiminnan laajentamisen ja paljon erilaisia asioita ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä asioita.
Myös EU antaa esityksen monivuotisesta rahoituskehyksestä, johon Brexit tuo kyllä haasteensa. Mielestäni on kohtuullista esittää, että EU:n budjettia tulee vähentää Brexitin vaikutuksen kanssa samassa suhteessa. Suomen jäsenmaksuosuutta ei tule kasvattaa.
EU:ssa keskustellaan parhaillaan terveys- ja sosiaalisektorin tulevaisuudesta. Vaikka terveyssektori on pääosin jäsenmaiden omaa toimivaltaa, Suomi korostaa yhteystyön merkitystä, jota tulee syventää nykyisten voimavarojen puitteissa. Siihenkään uutta budjettia ei tarvita.
Komissio julkaisi vuonna 2017 ehdotuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista. Sosiaalisen ulottuvuuden nostaminen korkean tason politiikkakeskusteluun alkoi taloustaantumasta. Paitsi itse työttömyys on vakava ongelma, niin myös taloudenpidon vaikutukset. Helppoja ratkaisuja ei Suomenkaan hallitus ole tehnyt julkisen talouden tasapainottamisessa. Kun eletään tiukkoja aikoja, kaikista kansalaisista on pidettävä huolta. Suomi on onneksi talouden kasvu-uralla nyt.
Komissio julkaisi tänä keväänä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden paketin, jonka perusteella pyritään ohjaamaan jäsenmaita sosiaalisen pilarin kysymyksissä. Keskiössä ovat olleet muun muassa sosiaaliturvajärjestelmien yhdenmukaistaminen ja sukupuolten välistä tasa-arvo. Siis käytännössä samat asiat, kuin mitkä ovat esillä myös Suomen kehysneuvotteluissa. Taloustaantumassa ei saa unohtaa sosiaalista turvaa.
Sosiaalisen pilarin ei kuitenkaan tule johtaa uusiin tulonsiirtoihin EU:ssa. Meillä on hyvä kansallinen lainsäädäntö, josta muut Euroopan maat ottakoon mallia. Suositukset ja sitovat yleissopimukset ohjaavat myös jäsenvaltioita, kuten Euroopan ihmisoikeussopimus tai sosiaalinen peruskirja. Kaikkeen ei tarvita uutta direktiiviä. EU:n päätökset ja direktiivit vaikuttavat sosiaali- ja terveyssektorin toimintaan. Muun muassa maahanmuuttoasiat vaikuttavat sosiaaliturvaan jatkuvasti.
Euroopan työ- ja sosiaaliministerit ovat keskustelleet, miten EU parhaiten voisi parantaa työllisyyttä ja millä tavoin jäsenmaat voisivat lähestyä toisiaan sosiaalisissa kysymyksissä. Tässä voitaisiin hyödyntää hyvinvointitalous – Economy of Prosperity – ajattelutapaa.
Hyvinvointitalouden perustana on visio yhteiskunnasta, joka tarjoaa kaikille hyvän elämän edellytykset ja jossa talouspolitiikka edistää ihmisten hyvinvointia samalla, kun lisääntyvä hyvinvointi parantaa talouden tilaa. Hyvinvointitalouden ajattelutapa on erityisen tärkeä, kun työ ja teknologia ovat jatkuvassa muutoksessa. Talous toki kasvaa, mutta taantumavaiheet ovat talouden sykleissä yleensä lopulta saapuneet. Hyvänä aikana pitää varustautua pahan päivän varalle. Sosiaalinen ulottuvuus pitää sitoa tiivisti talouden päätöksentekoon, olipa kyse etuuksista tai palvelujärjestelmästä.
Pirkko Mattila
Sosiaali- ja terveysministeri
Artikkeli SUOMESSA JA EUROOPASSA julkaistiin ensimmäisen kerran Suomalainen blogi.