Tytti Isohookana-Asunmaa kirjoittaa kolumnissaan EU:n heikkoudesta (Pohjoisen ääni 22.7.2017) osuvasti. Tätä keskustelua on syytä pitää yllä, sillä EU:a vaivaa jonninmoinen heikotus, toden totta. Isohookana-Asunmaan esille nostamat viime aikaiset Puolan kansalliset linjaukset ovat nostaneet EU -yhteisön kulmakarvoja.
Puola tuntuu kokeilevan rajojaan mm. ihmisoikeusasioissa. Maa ei kuitenkaan voi kaapata unionia työkinttaakseen. Jos EU tanssii Puolan tahtiin, on demokratia kaapattu. Puola ei voi omistaa demokratiaa, ei EU voi tanssia minkään yksittäisen jäsenvaltion mukaan.
Samaan aikaan kuitenkin on syytä ottaa Puolan poru tosissaan. Jos siellä perustellaan tekemisiä huutaen tyyliin ”EU:n eliitti ei saa tulla neuvomaan” jne., on kysyttävä tosissaan, onko meillä EU:ssa elitistinen päätöksenteko vai antaako EU vain sellaisen kuvan? Onko elitismi totta EU:ssa ja mitkä ovat sen rakenteet, miltä elitismi näyttää EU -kansalaisen silmin, jos sitä kerran on?
Vaikeita kysymyksiä. Yksi asia on kuitenkin varmaa, yhteisesti sovitusti ihmisoikeussopimuksia täytyy kunnioittaa. Olen tyytyväinen hiljattaiseen Suomen KHO:n päätökseen, jossa se otti jyrkän kannan kunniaväkivaltaan. Todellakaan väkivallassa ei ole mitään kunniallista.
Mutta onko Puola totaalisen väärässä puhuessaan elitistisestä päätöksenteosta vai käyttääkö se tätä mielikuvaa vain hyväkseen? Vastausta muodostaessa on hyvä muistaa, ettei meidän poliitikkojen tehtävä ole opettaa kansaa vaan kuunnella sitä. Jos EU:n päätöksenteko näyttää elitistiseltä ja tuntuu siltä, siihen reagoidaan niin Puolassa kuin muissakin jäsenvaltioissa.
Väittäisin, että liikaa akateemisuutta ja poliittikkojen opettamisen kohteeksi joutumista Suomi on saanut tuta EU:n ilmastoneuvotteluissa ja kansallisista kysymyksistä metsistämme. Olen edelleen jyrkästi sitä mieltä, ettei EU:n pidä puuttua kansalliseen metsäpolitiikkaamme tavalla, jota se nyt tekee. Osa tästä on toki kotikutoista, joten onko meillä oma eliitti, joka myötäilee EU -eliittiä?
Silti en hyväksy Kokoomuksen MEP Pietikäiselle läheisten ajatusten leimaamista adressitieteeksi, vaikka Pietikäisen metsäpoliittiset kannanotot nostanevat keskiverto kokoomuslaisen metsänomistajan kulmakarvoja. Kyllä metsänomistajaa on kuultava, olipa se yhtiö, valtio tai yksityinen.
Vihreiden uusi puheenjohtaja Touko Aalto teki miehen työn noustessaan puolustamaan kansainvälisyyttämme rallien puitteissa. Neste-Ralli jatkaa Aallon tukemana Jyväskylän Suurajojen perinnettä. Kun Suomi voi olla rallin suurmaa kestävällä tavalla, voimme myös olla kestävän metsäpolitiikan suurmaa pohjoisella havumetsävyöhykkeellä.
Artikkeli Kansanvaltaa ja herraskaisia, populismia ja elitismiä vuonna 2017 julkaistiin ensimmäisen kerran Suomalainen blogi.